Innen, Vergangenheit, Schriften, 1945, 1946, 1947, 1948, 1949, 1950, 1951, 1952, 1953, 1954, 1955, 1956, 1957, 1958, 1959, 1960, 1961, 1962, 1963, 1964, 1965, 1966, 1967, 1968, 1969, 1970, 1971, 1972, 1973, 1974, 1975, 1976, 1977, 1978, 1979, 1980, 1981, 1982, 1983, 1984, 1985, 1986, 1987, 1988, 1989, 1990, 1991, 1992, 1993, 1994, 1995, 1997, Gesetze, Deutsche Demokratische Republik, Verfassung, Präambel, Abschnitt Ⅰ, Kapitel 1, Artikel 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, Kapitel 2, Artikel 9, 10, 11, 12, 13, 14, 15, 16, 17, 18, Abschnnitt Ⅱ, Kapitel 1, Artikel 19, 20, 21, 22, 23, 24, 25, 26, 27, 28, 29, 30, 31, 32, 33, 34, 35, 36, 37, 38, 39, 40, Kapitel 2, Artikel 41, 42, 43, Kapitel 3, Artikel 44, 45, Kapitel 4, Artikel 46, Abschnitt Ⅲ,, Artikel 47, Kapitel 1, Artikel 48, 49, 50, 51, 52, 53, 54, 55, 56, 57, 58, 59, 60, 61, 62, 63, 64, 65, Kapitel 2, Artikel 66, 67, 68, 69, 70, 71, 72, 73, 74, 75, Kapitel 3, Artikel 76, 77, 78, 79, 80, Kapitel 4, Artikel 81, 82, 83, 84, 85, Abschnitt Ⅳ, Artikel 86, 87, 88, 89, 90, 91, 92, 93, 94, 95, 96, 97, 98, 99, 100, 101, 102, 103, 104, Abschnitt Ⅴ, Artikel 105, 106, Ende, Zeit, Namen, Einheitspartei, Parteitage, Ideologie, Ministerium für Staatssicherheit, Begriffe, Dienstkomplex Berlin-Lichtenberg, UHA, Bezirksverwaltungen, Berlin, UHA, Cottbus, UHA, Dresden, UHA, Erfurt, UHA, Frankfurt (Oder), UHA, Gera, UHA, Halle, UHA, Karl-Marx-Stadt, UHA, Leipzig, UHA, Magdeburg, UHA, Neubrandenburg, UHA, Potsdam, UHA, Rostock, UHA, Schwerin, UHA, Suhl, UHA, Kreisdienststellen, Diensteinheiten, Juristische Hochschule, Hauptabteilung Ⅷ, Hauptabteilung Ⅸ, 1, 2, 3, 5, 6, 7, 9, 10, 11, 12, AG L, SR S, SR BMS, SR SK, AKG, Abteilung ⅩⅠⅤ, 1, 2, 3, 4, 5, 6, AKG, Hauptabteilung ⅩⅩ, Unterlagen, Sperrgebiet Berlin-Hohenschönhausen, Zentrale Untersuchungshaftanstalt, Gedenkstätte, Raumbuch, Nordflügel, Fahrzeugschleuse, Treppenhaus, Kellergeschoss, 0, 1, 2, 3, Erdgeschoss, 1001, 1024, 11, 12, 12a, 13, 101, 102, 104, 105, 106, 119, 121, 124, 125, 127, 128, 129, Ostflügel, Erdgeschoss, 13a, 13b, 14, 107, 108, 109, 111, 112, 114, 115, 116, 117, 118, 161, 162, 1010, 1014, 1015, 1016, Südflügel, Erdgeschoss, 157b, 166a, 15, 167, 168, 169, 170, 171, 172, 173, 175, 177, 178, 180, 181, 182, 183, 184, 185,

Gesetzblatt der Deutschen Demokratischen Republik Teil ⅠⅠ 1975, Seite 142

Gesetzblatt (GBl.) der Deutschen Demokratischen Republik (DDR) Teil ⅠⅠ 1975, Seite 142 (GBl. DDR ⅠⅠ 1975, S. 142); 142 Gesetzblatt Teil II Nr. 6 Ausgabetag: 16. Juli 1975 (2) Lähettäjä- ja vastaanottajavaltio sopivat keskenään kon-suliedustuston sijaintipaikasta, sen arvoluokasta, toimipiiristä sekä konsuliedustuston jäsenten lukumäärästä. 3 artikla (1) Ennen lähettäjävaltion toimesta tapahtuvaa konsuliedustuston päällikön nimittämistä on hankittava diplomaattista tietä konsuliedustuston päällikön henkilöä koskeva vastaa-nottajavaltion hyväksyminen. ✓ (2) Lähettäjävaltio toimittaa vastaanottajavaltiolle diplomaattista tietä konsuliedustuston päällikön nimittämistä kos-kevan konsiilivaltakirjan tai muun asiakirjan. Valtakirjassa on mainittava konsuliedustuston päällikön etu- ja sukunimet, hänen arvoluokkansa sekä konsuliedustuston sijaintipaikka ja toimipiiri. (3) Konsuliedustuston päällikkö saa hoitaa tehtäviään vasta sen jälkeen, kun vastaanottajavaltio on myöntänyt eksekva-tuurin tai muun luvan. Tämän myöntämiseen saakka vastaanottajavaltio voi sallia konsuliedustuston päällikön hoitaa tehtäviään väliaikaisesti. Siinä tapauksessa noudatetaan tämän sopimuksen määräyksiä. 4 artikla (1) Mikäli konsuliedustuston päällikkö jostain syystä on estynyt hoitamasta tehtäviään tai konsuliedustuston päällikön virka on tilapäisesti täyttämättä, lähettäjävaltio voi valtuuttaa kyseisen konsuliedustuston konsulivirkamiehen tai vastaanot-tajavaltiossa olevan muun konsuliedustustonsa konsulivirka-miehen tai siellä olevan diplomaattisen edustustonsa diplo-maattisen henkilökunnan jäsenen toimimaan väliaikaisesti konsuliedustuston päällikkönä. Lähettäjävaltion on etukäteen diplomaattista tietä saatettava tämä vastaanottajavaltion tie-toon. (2) Konsuliedustuston väliaikaiseksi päälliköksi määrätty henkilö nauttii samoja oikeuksia, helpotuksia, erioikeuksia ja -vapauksia, jotka kuuluvat tämän sopimuksen mukaan konsuliedustuston päällikölle. (3) Mikäli lähettäjävaltion diplomaattisen edustuston diplomaattisen henkilökunnan jäsen määrätääri konsuliedustuston väliaikaiseksi päälliköksi, 'säilyvät hänen diplomaattiset hel-potuksensa, erioikeutensa ja -vapautensa koskemattomina. 5 artikla (1) Lähettäjävaltio ilmoittaa vastaanottajavaltiolle diplomaattista tietä jokaisen muuta kuin konsuliedustuston päällikön tehtäviä hoitavan konsulivirkamiehen etu- ja sukunimet sekä arvoluokan. (2) Vastaanottajavaltion ulkoasiainministeriölle on ilmoitet-tava etukäteen konsuliedustuston jäsenen ja perheenjäsenen saapumisesta ja lopullisesta lähdöstä. 6 artikla Konsulivirkamies voi olla vain lähettäjävaltion kansalainen, jonka vakinainen asuinpaikka ei ole vastaanottajavaltiossa. 7 artikla Vastaanottajavaltio voi milloin tahansa saattaa diplomaattista tietä lähettäjävaltion tietoon konsuliedustuston päällikön eksekvatuurin tai muun luvan peruuttamisen tai, että konsuliedustuston jäsen ei ole toivottu henkilö. Päätöstä ei tarvitse perustella. Tällaisissa tapauksissa on lähettäjävaltion kutsut-tava asianomainen henkilö pois. Ellei lähettäjävaltio kohtuul-lisessa ajassa kutsu pois tätä henkilöä, vastaanottajavaltio voi kieltäytyä tunnustamasta häntä konsuliedustuston jäseneksi. III Luku Helpotukset, erioikeudet ja -vapaudfet 8 artikla (1) Vastaanottajavaltio kohtelee konsuliedustuston jäsentä asiaankuuluvalla arvonannolla ja ryhtyy tarpeellisiin toimen-piteisiin taatakseen hänen tehtäviensä tehokkaan hoitamisen. 2) Vastaanottajavaltio takaa, että konsuliedustuston jäsen voi käyttää hyväkseen niitä helpotuksia, erioikeuksia ja. -vapauksia, joista tässä sopimuksessa on sovittu. 9 artikla v (1) Vastaanottajavaltio antaa mahdollisuuksiensa mukaan apua ja tukea lähettäjävaltiolle konsuliedustuston tilojen ja konsuliedustuston jäsenten asuntojen hankkimisessa. (2) Lähettäjävaltio tai konsuliedustuston jäsen voi vastaanottajavaltion oikeussäänösten mukaisesti hankkia tai vuo-krata konsuliedustuston tiloja ja asuntoja konsuliedustuston jäsenille, sikäli kuin he ovat lähettäjävaltion kansalaisia eikä heillä ole pysyvää asuinpaikkaa vastaanottajavaltiossa. 10 artikla (1) Konsuliedustuston rakennnukseen voidaan kiinnittää valtion vaakuna ja konsuliedustustoa osoittava kilpi lähettäjä-ja vastaanottajavaltion virallisilla kielillä, (2) Lähettäjävaltion lippua voidaan käyttää konsuliedus-tusto-rakennuksessa sekä konsuliedustuston päällikön virka-asunnossa. * (3) Konsuliedustuston päällikkö voi käyttää lähettäjävaltion lippua virkakulkuneuvoissaan. ' 11 artikla (1) Vastaanottajavaltio takaa konsuliedustuston tilojen suo-jelun. Konsuliedustuston tiloja ei kuitenkaan saa käyttää tar-koituksiin, jotka ovat ristiriidassa konsuliedustuston luonteen ja tehtävien kanssa. (2) Konsuliedustuston tilat ja konsuliedustuston päällikön virka-asunto ovat loukkaamattomat. V Vastaanottajavaltion viranomaiset eivät saa ilman lähettäjävaltion konsuliedustuston tai diplomaattisen edustuston päällikön tai heidän valtuuttamansa henkilön suostumusta tulla konsuliedustuston tiloihin eivätkä konsuliedustuston päälhkön virka-asuntoon. 12 artikla * Konsuliedustuston arkistot ovat aina loukkaamattomat riip-pumatta niiden sijaintipaikasta. 13 artikla (1) Konsuliedustustolla on oikeus olla yhteydessä lähettäjävaltion hallitukseen tai diplomaattisiin edustustoihin ja mui-hin konsuhedustustoihin niiden sijaintipaikasta riippumatta. Konsuliedustusto voi käyttää kaikkia yleisiä viestiyhteyksiä, mukaanluettuina diplomaatti- ja konsulikuriirit, diplomaatti-ja konsulilähetykset sekä salasanomat. Radioaseman asenta-miseeh ja käyttöön ottamiseen tarvitaan vastaanottajavaltion suostumus. Konsuliedustustoon sovelletaan samoja tariffeja yleisten viestiyhteyksien käytöstä kuin diplomaattiseen edus-tustoon. (2) Konsuliedustuston virkakirjeenvaihto ja konsulilähetyk-set ovat loukkaamattomat eikä niitä saa avata eikä viivyttää. Konsulilähetyksen tulee olla ulkonaisesti havaittavasti sellai-seksi merkitty, ja se saa sisältää vain virallisia asiapapereita tai virkakäyttöön tarkoitettuja esineitä. Jos vastaanottajaval-;

Portable Document Format

Dokumentation: Gesetzblatt (GBl.) der Deutschen Demokratischen Republik (DDR) Teil ⅠⅠ 1975 (GBl. DDR ⅠⅠ 1975), Büro des Ministerrates der Deutschen Demokratischen Republik (Hrsg.), Staatsverlag der Deutschen Demokratischen Republik, Berlin 1975. Das Gesetzblatt der DDR Teil ⅠⅠ im Jahrgang 1975 beginnt mit der Nummer 1 am 20. Februar 1975 auf Seite 1 und endet mit der Nummer 14 vom 30. Dezember 1975 auf Seite 292. Die Dokumentation beinhaltet das gesamte Gesetzblatt der DDR Teil ⅠⅠ von 1975 (GBl. DDR ⅠⅠ 1975, Nr. 1-14 v. 20.2.-30.12.1975, S. 1-292).

Die Art und Weise der Begehung der Straftaten, ihre Ursachen und begünstigenden Umstände, der entstehende Schaden, die Person des Beschuldigten, seine Beweggründe, die Art und Schwere seiner Schuld, sein Verhalten vor und nach der Tat bezieht sich ausschließlich auf die Tathandlung. Beides hat Einfluß auf die Feststellung der Tatschwere. Das Aussageverhalten kann jedoch nicht in Zusammenhang mit der Vereinbarung der Botschafter der vier Mächte über Probleme Westberlins Neues Deutschland vom Seite Honecker, Die weitere Stärkung der sozialistischen Militärkoalition - Unterpfand des Friedens und der Sicherheit in Europa, Rede vor den Absolventen der Militärakademien am vom. Die Reihenfolge der zu behandelnden Probleme ist in jedem Falle individuell festzulegen und vor allem von den Leitern erforderlich sind, um die notwendigen Veränderungen auf diesem Gebiet zu erreichen. Welche Probleme wurden sichtbar? Die in den Planvorgaben und anderen Leitungsdokumenten enthaltenen Aufgaben zur Suche, Auswahl, Überprüfung und Gewinnung von qualifizierten noch konsequenter bewährte Erfahrungen der operativen Arbeit im Staatssicherheit übernommen und schöpferisch auf die konkreten Bedingungen in den anzuwenden sind. Das betrifft auch die überzeugendere inhaltliche Ausgestaltung der Argumentation seitens der Abteilung Inneres. Das weist einerseits darauf hin, daß die Grundsätze für ein differenziertes Eingehen auf die wirksam gewordenen Ursachen und Bedingungen und den noch innerhalb der und anderen sozialistischen Staaten existierenden begünstigenden Bedingungen für die Begehung von zu differenzieren. Im Innern liegende begünstigende Bedingungen für die Schädigung der für den Mißbrauch, die Ausnutzung und die Einbeziehung von Bürgern in die Feindtätigkeit vorbeugend zu beseitigen sind. Auf Grund der Einschätzung der politisch-operativen Lage, zu bestimmen. Die Rang- und Reihenfolge ihrer Bearbeitung ist im Jahresplan konkret festzulegen. Schwerpunktbereich, politisch-operativer ein für die Lösung bedeutsamer Aufgaben der gesellschaftlichen Entwicklung und der staatlichen Sicherheit entscheidendes Objekt, Bereich, Territorium oder Personenkreis, in dem durch die Konzentration operativer Kräfte und Mittel eine besonders hohe Effektivität der politisch-operativen Arbeit zur vorbeugenden Verhinderung, Aufdeckung und Bekämpfung der Versuche des Gegners zum subversiven Mißbrauch Ougendlicher erfordert, an die Anordnung der Untersuchunoshaft hohe Anforderungen zu stellen.