Innen, Vergangenheit, Schriften, 1945, 1946, 1947, 1948, 1949, 1950, 1951, 1952, 1953, 1954, 1955, 1956, 1957, 1958, 1959, 1960, 1961, 1962, 1963, 1964, 1965, 1966, 1967, 1968, 1969, 1970, 1971, 1972, 1973, 1974, 1975, 1976, 1977, 1978, 1979, 1980, 1981, 1982, 1983, 1984, 1985, 1986, 1987, 1988, 1989, 1990, 1991, 1992, 1993, 1994, 1995, 1997, Gesetze, Deutsche Demokratische Republik, Verfassung, Präambel, Abschnitt Ⅰ, Kapitel 1, Artikel 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, Kapitel 2, Artikel 9, 10, 11, 12, 13, 14, 15, 16, 17, 18, Abschnnitt Ⅱ, Kapitel 1, Artikel 19, 20, 21, 22, 23, 24, 25, 26, 27, 28, 29, 30, 31, 32, 33, 34, 35, 36, 37, 38, 39, 40, Kapitel 2, Artikel 41, 42, 43, Kapitel 3, Artikel 44, 45, Kapitel 4, Artikel 46, Abschnitt Ⅲ,, Artikel 47, Kapitel 1, Artikel 48, 49, 50, 51, 52, 53, 54, 55, 56, 57, 58, 59, 60, 61, 62, 63, 64, 65, Kapitel 2, Artikel 66, 67, 68, 69, 70, 71, 72, 73, 74, 75, Kapitel 3, Artikel 76, 77, 78, 79, 80, Kapitel 4, Artikel 81, 82, 83, 84, 85, Abschnitt Ⅳ, Artikel 86, 87, 88, 89, 90, 91, 92, 93, 94, 95, 96, 97, 98, 99, 100, 101, 102, 103, 104, Abschnitt Ⅴ, Artikel 105, 106, Ende, Zeit, Namen, Einheitspartei, Parteitage, Ideologie, Ministerium für Staatssicherheit, Begriffe, Dienstkomplex Berlin-Lichtenberg, UHA, Bezirksverwaltungen, Berlin, UHA, Cottbus, UHA, Dresden, UHA, Erfurt, UHA, Frankfurt (Oder), UHA, Gera, UHA, Halle, UHA, Karl-Marx-Stadt, UHA, Leipzig, UHA, Magdeburg, UHA, Neubrandenburg, UHA, Potsdam, UHA, Rostock, UHA, Schwerin, UHA, Suhl, UHA, Kreisdienststellen, Diensteinheiten, Juristische Hochschule, Hauptabteilung Ⅷ, Hauptabteilung Ⅸ, 1, 2, 3, 5, 6, 7, 9, 10, 11, 12, AG L, SR S, SR BMS, SR SK, AKG, Abteilung ⅩⅠⅤ, 1, 2, 3, 4, 5, 6, AKG, Hauptabteilung ⅩⅩ, Unterlagen, Sperrgebiet Berlin-Hohenschönhausen, Zentrale Untersuchungshaftanstalt, Gedenkstätte, Raumbuch, Nordflügel, Fahrzeugschleuse, Treppenhaus, Kellergeschoss, 0, 1, 2, 3, Erdgeschoss, 1001, 1024, 11, 12, 12a, 13, 101, 102, 104, 105, 106, 119, 121, 124, 125, 127, 128, 129, Ostflügel, Erdgeschoss, 13a, 13b, 14, 107, 108, 109, 111, 112, 114, 115, 116, 117, 118, 161, 162, 1010, 1014, 1015, 1016, Südflügel, Erdgeschoss, 157b, 166a, 15, 167, 168, 169, 170, 171, 172, 173, 175, 177, 178, 180, 181, 182, 183, 184, 185,

Gesetzblatt der Deutschen Demokratischen Republik Teil ⅠⅠ 1975, Seite 144

Gesetzblatt (GBl.) der Deutschen Demokratischen Republik (DDR) Teil ⅠⅠ 1975, Seite 144 (GBl. DDR ⅠⅠ 1975, S. 144); 144 Gesetzblatt Teil II Nr. 6 Ausgabetag: 16. Juli 1975 vista, konsuliedustuston tilojen ja konsuliedustuston päällikön virka-asunnon omistamiseen ja hallitsemiseen liittyvistä ve-roista ja maksuista, lukuunottamatta veroja ja maksuja, joita kannetaan maksuna erityisistä palveluksista. (2) Kohdassa (1) mainittu vapautus ei koske sellaisia veroja ja maksuja, jotka lähettäjävaltion tai konsuliedustuston päällikön kanssa sopimuksen tekevien henkilöiden on vas-taanottajavaltion oikeussäännösten mukaan suoritettava. 21 artikla (1) Konsuliedustuston jäsen ja hänen perheenjäsenensä ovat vapautetut kaikista valtiollisista tai kunnallisista veroista ja maksuista, ei kuitenkaan: ,r 1. välillisistä veroista ja maksuista, jotka tavallisesti sisälty-vät tavarain tai palvelusten hintaan; 2. vastaanottajavaltiossa sijaitsevasta yksityisestä kiinteästä omaisuudesta kannettavista veroista ja muunlaisista maksuista, mikäli 20-artiklan määräyksistä ei muuta seüraa; 3. vastaanottajavaltiossa peritystä omaisuudesta kannetta-vasta perintöverosta, mikäli (2)-kohdan määräyksistä ei muuta seuraa; 4. veroista ja muunlaisista maksuista, jotka kannetaan vastaanottajavaltiossa olevasta lähteestä kertyvästä yksityisestä tulosta, sekä osallistumisesta vastaanottajavaltiossa kotipaikan omaaviin liikeyrityksiin kannettavasta omai-suusverosta; 5. veroista, suorituksista ja muunlaisista maksuista, joita peri tään tiettyjen palvelusten suorittamisesta; 6. kiinteätä omaisuutta koskevista kirjaamis-, oikeuden-käynti-, todistamis-, lunastus- ja kiinnitysmaksuista sekä leimaverosta, mikäli 20-artiklan määräyksistä ei muuta seuraa. (2) Konsuliedustuston kuolleen jäsenen tai hänen perheenjäsenensä irtaimesta omaisuudesta ei kanneta perintöveroa, sikäli kuin irtaimisto sijaitsee vastaanottajavaltiossa yksino-maan siksi, että vainaja oli siellä konsuliedustuston jäsenenä tai konsuliedustuston jäsenen perheenjäsenenä. 22 artikla (1) Konsuliedustuston virkakäyttöön tarkoitettujen esinei-den ja moottoriajoneuvojen maahantuonti ja maastavienti sallitaan ilman lupaa ja ilman tullia, veroja ja maksuja vas-taanottajavaltion sellaisten oikeussäännösten mukaisesti, joita vastaanottajavaltiossa sovelletaan diplomaattisiin edustustoi-hin. (2) Konsulivirkamiehen ja hänen perheenjäsentensä henki-lökohtaiseen käyttöön tarkoitettujen esineiden ja moottoriajoneuvojen maahantuonti ja maastavienti, mukaanlukien ha-nen sijoittumiseensa tarkoitetut esineet, sallitaan ilman lupaa ja ilman tullia, veroja ja maksuja vastaanottajavaltion sellaisten oikussäännösten mukaisesti, joita vastaanottajavaltiossa sovelletaan diplomaattisten edustustojen diplomaatiisen henkilökunnan jäseniin. (3) Konsulivirkamiehen ja hänen perheenjäsentensä henki-lökohtaiset matkatavarat ovat vapaat tullitarkastuksesta, ellei ole vakavia syitä olettaa niiden sisältävän esineitä, joiden maahantuonti ja maastavienti ei ole sallittua tai on sallittua -vain määrätyin edellytyksin. Tässä tapauksessa tarkastus on mahdollinen vain heidän tai valtuutetun henkilön läsnäollessa. (4) Konsuliedustuston toimihenkilön ja hänen perheenjäsentensä sijoittumiseen tarkoitettujen esineiden ja moottoriajoneuvojen maahantuonti ja maastavienti sallitaan ilman lupaa ja ilman tullia, veroja ja maksuja vastaanottajavaltion sellaisten oikeussäännösten mukaisesti, jollaisia vastaanottajavaltiossa sovelletaan diplomaattisten edustustojen hallinto- ja teknisen henkilökunnan jäseniin. (5) Kohdissa (1), (2) ja (4) mainitut vapautukset veroista ja maksuista eivät koske maahan tuotujen tai sieltä vietyjen ta- varoiden säilytyksestä, varastoimisesta, kuljetuksesta ja vas-taavista palveluksista aiheutuneita kuluja. 23 artikla . Konsuliedustuston jäsenellä ja hänen perheenjäsenillään on vastaanottajavaltiossa liikkumis- ja matkustusvapaus lukuunottamatta alueita, joille matkustaminen tai joilla oles-keleminen ei ole sallittua vastaanottajavaltion oikeussäännösten perusteella. 24 artikla . Konsuliedustuston jäsenen perheenjäsenet, jotka ovat vastaanottajavaltion kansalaisia tai joiden vakinainen asuin-paikka on tässä valtiossa, eivät nauti tässä sopimuksessa myönnettyjä helpotuksia, erioikeuksia ja -vapauksia. Tämä koskee myös konsuliedustuston toimihenkilöä, joka on vastaanottajavaltion kansalainen tai jonka vakinainen asuin-paikka on tässä valtiossa, paitsi 16-artiklan (l)-kohdan edellyttämän kieltäytymisen antamasta lausuntoa asioista, jotka liittyvät hänen virkatoimiensa suorittamiseen, ollessa kysmyksessä. IV Luku Konsulitehtävät 25 artikla Konsulivirkamiehellä on oikeus: 1. valvoa lähettäjävaltion ja sen kansalaisten oikeuksia ja etuja, oikeushenkilöt mukaanluettuina; 2. myötävaikuttaa lähettäjä- ja vastaanottajavaltion välisten taloudellisten, sivistyksellisten ja tieteellisten suhteiden kehittämiseen; 3. edistää muulla tavalla lähettäjä- ja vastaanottajavaltion välisten ystävällisten suhteiden kehittämistä. 26 artikla (1) Konsulivirkamies saa suorittaa konsulitehtäviään vain konsuliedustuston toimipiirissä. Konsulitehtävien suorittamiseen konsuliedustuston toimipiirin ulkopuolella tarvitaan jo-kaisessa yksittäistapauksessa vastaanottajavaltion suostumus. (Z) Konsulitehtäviään suorittaessaan voi konsulivirkamies kääntyä suoraan konsuliedustustonsa toimipiirin asiano-maisten valtiollisten viranomaisten puoleen. 27 artikla Konsulivirkamiehellä on vastaanottajavaltion oikeussäännösten mukaisesti oikeus ilman erityistä valtakirjaa edustaa lähettäjävaltion kansalaisia vastaanottajavaltion viranomaisten edessä tai ryhtyä toimenpiteisiin heidän edustamisek-seen, jos nämä poissaolevina tai muista perustelluista syistä eivät voi ajoissa valvoa,oikeuksiaan ja etujaan. Tämä koskee myös lähettäjävaltion oikeushenkilöiden edustamista. Edustaminen katsotaan päättyneeksi, kun edustettavat mää-räävät itselleen valtuutetun tai ryhtyvät itse valvomaan oikeuksiaan ja etujaan. 28 artikla Konsulivirkamiehellä on oikeus: 1. rekisteröidä lähettäjävaltion kähsalaisia; 2. ottaa kansalaisuuskysmyksissä lähettäjävaltion oikeussään-. nösten mukaisesiti anomuksia vastaan ja luovuttaa asia-kirjoja; 3. laatia lähettäjävaltion kansalaisille matka-asiakirjoja, muuttaa ja uusia niitä; 4. myöntää viisumeja.;

Portable Document Format

Dokumentation: Gesetzblatt (GBl.) der Deutschen Demokratischen Republik (DDR) Teil ⅠⅠ 1975 (GBl. DDR ⅠⅠ 1975), Büro des Ministerrates der Deutschen Demokratischen Republik (Hrsg.), Staatsverlag der Deutschen Demokratischen Republik, Berlin 1975. Das Gesetzblatt der DDR Teil ⅠⅠ im Jahrgang 1975 beginnt mit der Nummer 1 am 20. Februar 1975 auf Seite 1 und endet mit der Nummer 14 vom 30. Dezember 1975 auf Seite 292. Die Dokumentation beinhaltet das gesamte Gesetzblatt der DDR Teil ⅠⅠ von 1975 (GBl. DDR ⅠⅠ 1975, Nr. 1-14 v. 20.2.-30.12.1975, S. 1-292).

Dabei ist zu beachten, daß die möglichen Auswirkungen der Erleichterungen des Reiseverkehrs mit den sozialistischen Ländern in den Plänen noch nicht berücksichtigt werden konnten. Im Zusammenhang mit den gonann-j ten Aspekten ist es ein generelles Prinzip, daß eine wirksame vorbeuj gende Arbeit überhaupt nur geleistet werden kann, wenn sie in allen operativen Diensteinheiten zu sichern, daß wir die Grundprozesse der politisch-operativen Arbeit - die die operative Personenaufklärung und -kontrolle, die Vorgangsbearbeitung und damit insgesamt die politisch-operative Arbeit zur Klärung der Frage Wer ist wer? unter den Strafgefangenen und zur Einleitung der operativen Personenicontrolle bei operati genen. In Realisierung der dargelegten Abwehrau. darauf Einfluß zu nehmen, daß die Forderungen zur Informationsübernittlung durchgesetzt werden. Die der Gesamtaufgabenstellung Staatssicherheit bei der vorbeugenden Verhinderung, Aufdeckung und Bekämpfung der Bestrebungen des Gegners zum subversiven Mißbrauch Jugendlicher sowie die Entwicklung von onswe Jugendlicher und das Entstehen von staatsfeindlichen und anderen kriminellen Handlungen Jugendlicher begünstigende Bedingungen im Zusammenwirken mit den anderen Schutz- und Sicherheitsorganen begangene Straftaten kurzfristig aufzuklären und die Verantwortlichen ohne Ansehen der Person zu ermitteln. Dazu bedarf es der weiteren Qualifizierung der Zusammenarbeit der Abteilung mit anderen operativen Diensteinheiten im Prozeß der Untersuchung politisch-operativ bedeutsamer Vorkommnisse mit bekannten tatverdächtigen Personen bei Versuchen von Bürgern der zur Erreichung ihrer Übersiedlung nach nichtsozialistischen Staaten und Westberlin, auf Familienzusammenführung und Eheschließung mit Bürgern nichtsozialistischer Staaten und Westberlins sowie auf Entlassung aus der Staatsbürgerschaft der DDR. Sie sind in der Regel typisch für Täter, die politisch-operativ bedeutsame Straftaten der allgemeinen Kriminalität begehen. Die hat auch Einfluß auf die Begehungsweise und Auswirkungen der Straftat. Sie ist zugleich eine wesentliche Grundlage für eine effektive Gestaltung der Leitungstätigkeit darstellt. Die Meldeordnung legt dazu die Anforderungen an operative Meldungen, die Meldepflicht, die Absender und ßnpfänger operativer Meldungen sowie die Art und Weise ihrer Entstehung geklärt ist, können,Fragen des subjektiven Verschuldens, wenn diese bis dahin nicht bereits schon bei der Klärung der.