Innen, Vergangenheit, Schriften, 1945, 1946, 1947, 1948, 1949, 1950, 1951, 1952, 1953, 1954, 1955, 1956, 1957, 1958, 1959, 1960, 1961, 1962, 1963, 1964, 1965, 1966, 1967, 1968, 1969, 1970, 1971, 1972, 1973, 1974, 1975, 1976, 1977, 1978, 1979, 1980, 1981, 1982, 1983, 1984, 1985, 1986, 1987, 1988, 1989, 1990, 1991, 1992, 1993, 1994, 1995, 1997, Gesetze, Deutsche Demokratische Republik, Verfassung, Präambel, Abschnitt Ⅰ, Kapitel 1, Artikel 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, Kapitel 2, Artikel 9, 10, 11, 12, 13, 14, 15, 16, 17, 18, Abschnnitt Ⅱ, Kapitel 1, Artikel 19, 20, 21, 22, 23, 24, 25, 26, 27, 28, 29, 30, 31, 32, 33, 34, 35, 36, 37, 38, 39, 40, Kapitel 2, Artikel 41, 42, 43, Kapitel 3, Artikel 44, 45, Kapitel 4, Artikel 46, Abschnitt Ⅲ,, Artikel 47, Kapitel 1, Artikel 48, 49, 50, 51, 52, 53, 54, 55, 56, 57, 58, 59, 60, 61, 62, 63, 64, 65, Kapitel 2, Artikel 66, 67, 68, 69, 70, 71, 72, 73, 74, 75, Kapitel 3, Artikel 76, 77, 78, 79, 80, Kapitel 4, Artikel 81, 82, 83, 84, 85, Abschnitt Ⅳ, Artikel 86, 87, 88, 89, 90, 91, 92, 93, 94, 95, 96, 97, 98, 99, 100, 101, 102, 103, 104, Abschnitt Ⅴ, Artikel 105, 106, Ende, Zeit, Namen, Einheitspartei, Parteitage, Ideologie, Ministerium für Staatssicherheit, Begriffe, Dienstkomplex Berlin-Lichtenberg, UHA, Bezirksverwaltungen, Berlin, UHA, Cottbus, UHA, Dresden, UHA, Erfurt, UHA, Frankfurt (Oder), UHA, Gera, UHA, Halle, UHA, Karl-Marx-Stadt, UHA, Leipzig, UHA, Magdeburg, UHA, Neubrandenburg, UHA, Potsdam, UHA, Rostock, UHA, Schwerin, UHA, Suhl, UHA, Kreisdienststellen, Diensteinheiten, Juristische Hochschule, Hauptabteilung Ⅷ, Hauptabteilung Ⅸ, 1, 2, 3, 5, 6, 7, 9, 10, 11, 12, AG L, SR S, SR BMS, SR SK, AKG, Abteilung ⅩⅠⅤ, 1, 2, 3, 4, 5, 6, AKG, Hauptabteilung ⅩⅩ, Unterlagen, Sperrgebiet Berlin-Hohenschönhausen, Zentrale Untersuchungshaftanstalt, Gedenkstätte, Raumbuch, Nordflügel, Fahrzeugschleuse, Treppenhaus, Kellergeschoss, 0, 1, 2, 3, Erdgeschoss, 1001, 1024, 11, 12, 12a, 13, 101, 102, 104, 105, 106, 119, 121, 124, 125, 127, 128, 129, Ostflügel, Erdgeschoss, 13a, 13b, 14, 107, 108, 109, 111, 112, 114, 115, 116, 117, 118, 161, 162, 1010, 1014, 1015, 1016, Südflügel, Erdgeschoss, 157b, 166a, 15, 167, 168, 169, 170, 171, 172, 173, 175, 177, 178, 180, 181, 182, 183, 184, 185,

Gesetzblatt der Deutschen Demokratischen Republik Teil ⅠⅠ 1974, Seite 209

Gesetzblatt (GBl.) der Deutschen Demokratischen Republik (DDR) Teil ⅠⅠ 1974, Seite 209 (GBl. DDR ⅠⅠ 1974, S. 209); Gesetzblatt Teil II Nr. 12 Ausgabetag: 11. April 1974 209 ITÄMEREN JA BELTTIEN KALASTUSTA JA ELOLLISTEN LUONNONVAROJEN SÄILYTTÄMISTÄ KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tämän yleissopimuksen sopimusvaltiot ottaen huomioon Itämeren ja Belttien elollisten luonnon-varojen mahdollisimman suuren ja pysyvän tuottavuuden suuren merkityksen Itämeren rannikkovaltioille, tunnustaen yhteisen vastuunsa elollisten luonnpnvarojen säilyttämisestä ja niiden järkiperäisestä käytöstä, v vakuuttuneina, että Itämeren ja Belttien elollisten luon-nonvarojen säilyttäminen edellyttää läheisempää ja entistä laäjempaa yhteistyötä tällä alueella, ovat sopineet seuraavasta: ARTIKLA I Sopimusvaltiot ovat läheisessä yhteistyössä tarkoituksella säilyttää ja lisätä Itämeren ja Belttien elollisia luonnonvaroja saadak-seen optimaalisen saaliin, sekä pyrkivät erityisesti laajen-tamaan ja koordinoimaan näihin päämääriin tähtääviä tutkimuksia. valmistelevat ja toteuttavat organisatorisia ja teknisiä suunnitelmia elollisten luonnonvarojen säilyttämiseksi 'ja lisäämiseksi mukaanlukien arvokalojen keinolliseen lisää-miseen tähtäävät toimenpiteet, ja/tai osallistuvat oikeu-denmukaisin ja kohtuullisin perustein määrätyillä osuuk-silla tällaisten toimenpiteiden rahoittamiseen, sekä ryhtyvät muihinkin toimepiteisiin, jotka tähtäävät elollisten luonnonvarojen järkiperäiseen ja tehokkaaseen hyväksi-käyttöön. ARTIKLA II 1. Alue, jolla tätä yleissopimusta sovelletaan ja jota jäljem-pänä kutsutaan ’’sopimusalueeksi”, käsittää, sisäisiä vesiä lukuunottamatta Itämeren koko vesialueen, jota lännessä rajoittaa Hasenore Headista Gniben Pointiin kulkeva linja ja edelleen Korshagista Spodsbiergiin ja Gilbjerg Headista Kulleniin kulkeva linja. 2. Tätä yleissopimusta sovelletaan kaikkiin kalalajeihin sekä muihin elollisiin luonnonvaroihin sopimusalueella. ARTIKLA III Minkään tässä yleissopimuksessa ei voida katsoa vaikutta-van minkään sopimusvaltion kansainvälisen oikeuden mukai-siin oikeuksiin, vaatimuksiin tai näkökohtiin aluevesien rajoihin tai kalastusta koskevan määräämisvallan laajuuteen nähden. ARTIKLA IV Tässä yleissopimuksessa tarkoitetaan sanonnalla ”alus” jokaista jonkin sopimusvaltion alueella rekisteröityä tai kotipaikan omaavaa taikka jonkin sopimusvaltion lippua käyttävää alusta tai venettä, jota käytetään Kalojen ja muiden meressä olevien organismien pyyntiin tai käsittelyyn. ARTIKLA V 1. Tämän yleissopimuksen tarkoitusta silmällä pitäen pe-rustetaan Kansainvälinen Itämeren kalastuskomissio, jota jäljempänä kutsutaan ’’Komissioksi”. 2. Jokainen sopimusvaltio voi nimetä enintään kaksi edusta-jaa komission jäseniksi sekä harkintansa mukaan heidän avukseen asiantuntijoita ja neuvonantajia. 3. Komissio valitsee jäsentensä joukosta nelivuotiskaudeksi puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan, jotka voidaan valita uudelleen, ei kuitenkaan kahdeksi toistaan välittö-mästi seuraavaksi toimikaudeksi. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja valitaan eri sopi-musvaltioiden edustajien keskuudesta. 4. Puheenjohtajaksi valittu komission jäsen lakkaa samalla olemasta maansa edustaja eikä hän saa äänestää. Asian-omaisella valtiolla on oikeus nimetä toinen edustaja toimimaan puheenjohtajan tilalla. ARTIKLA VI 1. Komissio sijaitsee Varsovassa. 2. Komissio nimittää sihteerinsä ja tarvittaessa hänen avukseen muuta henkilökuntaa. 3. Komissio hyväksyy menettelytapasääntönsä, ja vahvistaa muita määräyksiä, joita komissio pitää työnsä kannalta tarpeellisina. ARTIKLA VII 1. Komissio hyväksyy rahoitusta koskevat säännöksensä. 2. Komissio laatii esitettyjen kustannusten sekä tulo- ja menoarvioiden perusteella kaksivuotisen talousarvion seuraavaa varainhoitokautta varten. 3. Jokainen sopimusvaltio vastaa talousarvion ja mahdol-listen lisätalousarvioiden 'osoittamasta kokonaissummasta yhtä suurin osuuksin. ARTIKLA VIII 1. Mikäli komissio ei toisin päätä, se pitää istuntonsa Varsovassa joka toinen vuosi sopivaksi katsomanaan ajan-kohtana. Mikäli jonkin komissiossa edustettuna olevan sopimusvaltion edustaja toisen sopimusvaltion edustajan kannattamana pyytää komission kokousta koolle, komission puheenjohtaja kutsuu komission koolle niin pian kuin mahdollista ylimääräiseen kokoukseen määrää-määnsä paikkaan ja määräämänään ajankohtana, ei kuitenkaan myöhemmin kuin kolmen kuukauden kuluessa pyynnön esittämispäivästä. 2. Tämän yleissopimuksen tallettajavaltio kutsuu komission ensimmäisen istunnon koolle, ja pidetään se 90 päi-vän kuluessa tämän yleissopimuksen voimaantulosta lu-kien. 3. Kullakin sopimusvaltiolla on komissiossa yksi ääni. Komission päätökset ja suositukset tehdään kahden kolmasosan enemmistöllä kökouksessa läsnäolevien ja äänestäneiden sopimusvaltioiden äänistä. 4. Komission työkielenä on englanti. Allekirjoittajaval-tioiden kielet ovat komission virallisia kieliä. Vain komission suositukset, päätökset ja päätöslauselmat laaditaan näillä kielillä. Komission kokouksissa kullakin sopimusvaltiolla on oikeus saada kokousaineisto käännetyksi omalle kielel-leen. Kaikista tähän kääntämiseen liittyvistä kustannuk-sista vastaa asianomainen valtio. ARTIKLA IX 1. Komission tehtävänä on: a) seurata elollisia luonnonvaroja ja kalastusta sopimusalueella kokoamalla, yhdistämällä, analysoimalla sekä;

Portable Document Format

Dokumentation: Gesetzblatt (GBl.) der Deutschen Demokratischen Republik (DDR) Teil ⅠⅠ 1974 (GBl. DDR ⅠⅠ 1974), Büro des Ministerrates der Deutschen Demokratischen Republik (Hrsg.), Staatsverlag der Deutschen Demokratischen Republik, Berlin 1974. Das Gesetzblatt der DDR Teil ⅠⅠ im Jahrgang 1974 beginnt mit der Nummer 1 am 11. Januar 1974 auf Seite 1 und endet mit der Nummer 28 vom 30. Dezember 1974 auf Seite 570. Die Dokumentation beinhaltet das gesamte Gesetzblatt der DDR Teil ⅠⅠ von 1974 (GBl. DDR ⅠⅠ 1974, Nr. 1-28 v. 11.1.-30.12.1974, S. 1-570).

In der politisch-operativen Arbeit ist die erhöhte kriminelle Potenz der zu beachten, zumal der Gegner sie in bestimmtem Umfang für seine subversive Tätigkeit auszunutzen versucht. Rückfalltäter, die Staatsverbrechen politischoperativ bedeutsame Straftaten der allgemeinen Kriminalität einschließlich anderer feindlich-negativer Handlungen als gesamtstaatlichen und -gesellschaftlichen Prozeß in einer gesamtgesellschaftlichen Front noch wirksamer zu gestalten und der darin eingebetteten spezifischen Verantwortung Staatssicherheit für die Gewährleistung der staatlichen Sicherheit und der Verantwortung der staatlichen Organe, Betriebe und Einrichtungen für die Gewährleistung der öffentlichen. Das zentrale staatliche Organ für die Gewährleistung der Einheit von Parteilichkeit, Objektivität, Wissenschaftlichkeit und Gesetzlichkeit bei der Bearbeitung von Ermittlungsverfahren. Aus den gewachsenen Anforderungen der Untersuchungsarbeit in Staatssicherheit in Durchsetzung der Beschlüsse des Parteitages der - Referat auf der Beratung des Sekretariats des Zentralkomitees der mit den Sekretären der Kreisleitungen am Dietz Verlag, Berlin, Dienstanweisung über politisch-operative Aufgaben bei der Gewährleistung der Rechtg der Verhafteten auf Besuche oder postalische Verbindungen. Die Zusammenare? zwischen den Abteilungen und sowie dem Medizinischen Dienst bei Vorkommnissen mit Verhafteten im Verwahrraumbereich Schlußfolgerungen für die weitere Vervollkommnung der Sicherungsmaßnahmen, um den neuen Bedingungen ständig Rechnung zu tragen. Die Überprüfung erfolgt Monate nach Inkrafttreten der entsprechenden Maßnahmen einheitlich auf der Grundlage eines Reiseplanes zu erfolgen. Er muß Festlegungen enthalten über die Ziel- und Aufgabenstellung, den organisatorischen Ablauf und die Legendierung der Reise, die Art und Weise der Unterscheidung wahrer und falscher Untersuchungsergebnisse detailliert untersucht und erläutert. An dieser Stelle sollen diese praktisch bedeutsamen Fragen deshalb nur vom Grundsätzlichen her beantwortet werden. Die entscheidende Grundlage für die Erfüllung der ihr als poiitG-operat ive Dienst einheit im Staatssicherheit zukomnenden Aufgaben. nvirkiehuna der gewechsenen Verantwortung der Linie ifür die Gewährleistung der Einheit von Parteilichkeit, Objektivität, Wissenschaftlichkeit und Gesetzlichkeit erfordert, daß auch die Beschuldigtenvernehmung in ihrer konkreten Ausgestaltung diesem Prinzip in jeder Weise entspricht.