Innen, Vergangenheit, Schriften, 1945, 1946, 1947, 1948, 1949, 1950, 1951, 1952, 1953, 1954, 1955, 1956, 1957, 1958, 1959, 1960, 1961, 1962, 1963, 1964, 1965, 1966, 1967, 1968, 1969, 1970, 1971, 1972, 1973, 1974, 1975, 1976, 1977, 1978, 1979, 1980, 1981, 1982, 1983, 1984, 1985, 1986, 1987, 1988, 1989, 1990, 1991, 1992, 1993, 1994, 1995, 1997, Gesetze, Deutsche Demokratische Republik, Verfassung, Präambel, Abschnitt Ⅰ, Kapitel 1, Artikel 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, Kapitel 2, Artikel 9, 10, 11, 12, 13, 14, 15, 16, 17, 18, Abschnnitt Ⅱ, Kapitel 1, Artikel 19, 20, 21, 22, 23, 24, 25, 26, 27, 28, 29, 30, 31, 32, 33, 34, 35, 36, 37, 38, 39, 40, Kapitel 2, Artikel 41, 42, 43, Kapitel 3, Artikel 44, 45, Kapitel 4, Artikel 46, Abschnitt Ⅲ,, Artikel 47, Kapitel 1, Artikel 48, 49, 50, 51, 52, 53, 54, 55, 56, 57, 58, 59, 60, 61, 62, 63, 64, 65, Kapitel 2, Artikel 66, 67, 68, 69, 70, 71, 72, 73, 74, 75, Kapitel 3, Artikel 76, 77, 78, 79, 80, Kapitel 4, Artikel 81, 82, 83, 84, 85, Abschnitt Ⅳ, Artikel 86, 87, 88, 89, 90, 91, 92, 93, 94, 95, 96, 97, 98, 99, 100, 101, 102, 103, 104, Abschnitt Ⅴ, Artikel 105, 106, Ende, Zeit, Namen, Einheitspartei, Parteitage, Ideologie, Ministerium für Staatssicherheit, Begriffe, Dienstkomplex Berlin-Lichtenberg, UHA, Bezirksverwaltungen, Berlin, UHA, Cottbus, UHA, Dresden, UHA, Erfurt, UHA, Frankfurt (Oder), UHA, Gera, UHA, Halle, UHA, Karl-Marx-Stadt, UHA, Leipzig, UHA, Magdeburg, UHA, Neubrandenburg, UHA, Potsdam, UHA, Rostock, UHA, Schwerin, UHA, Suhl, UHA, Kreisdienststellen, Diensteinheiten, Juristische Hochschule, Hauptabteilung Ⅷ, Hauptabteilung Ⅸ, 1, 2, 3, 5, 6, 7, 9, 10, 11, 12, AG L, SR S, SR BMS, SR SK, AKG, Abteilung ⅩⅠⅤ, 1, 2, 3, 4, 5, 6, AKG, Hauptabteilung ⅩⅩ, Unterlagen, Sperrgebiet Berlin-Hohenschönhausen, Zentrale Untersuchungshaftanstalt, Gedenkstätte, Raumbuch, Nordflügel, Fahrzeugschleuse, Treppenhaus, Kellergeschoss, 0, 1, 2, 3, Erdgeschoss, 1001, 1024, 11, 12, 12a, 13, 101, 102, 104, 105, 106, 119, 121, 124, 125, 127, 128, 129, Ostflügel, Erdgeschoss, 13a, 13b, 14, 107, 108, 109, 111, 112, 114, 115, 116, 117, 118, 161, 162, 1010, 1014, 1015, 1016, Südflügel, Erdgeschoss, 157b, 166a, 15, 167, 168, 169, 170, 171, 172, 173, 175, 177, 178, 180, 181, 182, 183, 184, 185,

Gesetzblatt der Deutschen Demokratischen Republik Teil ⅠⅠ 1974, Seite 209

Gesetzblatt (GBl.) der Deutschen Demokratischen Republik (DDR) Teil ⅠⅠ 1974, Seite 209 (GBl. DDR ⅠⅠ 1974, S. 209); Gesetzblatt Teil II Nr. 12 Ausgabetag: 11. April 1974 209 ITÄMEREN JA BELTTIEN KALASTUSTA JA ELOLLISTEN LUONNONVAROJEN SÄILYTTÄMISTÄ KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tämän yleissopimuksen sopimusvaltiot ottaen huomioon Itämeren ja Belttien elollisten luonnon-varojen mahdollisimman suuren ja pysyvän tuottavuuden suuren merkityksen Itämeren rannikkovaltioille, tunnustaen yhteisen vastuunsa elollisten luonnpnvarojen säilyttämisestä ja niiden järkiperäisestä käytöstä, v vakuuttuneina, että Itämeren ja Belttien elollisten luon-nonvarojen säilyttäminen edellyttää läheisempää ja entistä laäjempaa yhteistyötä tällä alueella, ovat sopineet seuraavasta: ARTIKLA I Sopimusvaltiot ovat läheisessä yhteistyössä tarkoituksella säilyttää ja lisätä Itämeren ja Belttien elollisia luonnonvaroja saadak-seen optimaalisen saaliin, sekä pyrkivät erityisesti laajen-tamaan ja koordinoimaan näihin päämääriin tähtääviä tutkimuksia. valmistelevat ja toteuttavat organisatorisia ja teknisiä suunnitelmia elollisten luonnonvarojen säilyttämiseksi 'ja lisäämiseksi mukaanlukien arvokalojen keinolliseen lisää-miseen tähtäävät toimenpiteet, ja/tai osallistuvat oikeu-denmukaisin ja kohtuullisin perustein määrätyillä osuuk-silla tällaisten toimenpiteiden rahoittamiseen, sekä ryhtyvät muihinkin toimepiteisiin, jotka tähtäävät elollisten luonnonvarojen järkiperäiseen ja tehokkaaseen hyväksi-käyttöön. ARTIKLA II 1. Alue, jolla tätä yleissopimusta sovelletaan ja jota jäljem-pänä kutsutaan ’’sopimusalueeksi”, käsittää, sisäisiä vesiä lukuunottamatta Itämeren koko vesialueen, jota lännessä rajoittaa Hasenore Headista Gniben Pointiin kulkeva linja ja edelleen Korshagista Spodsbiergiin ja Gilbjerg Headista Kulleniin kulkeva linja. 2. Tätä yleissopimusta sovelletaan kaikkiin kalalajeihin sekä muihin elollisiin luonnonvaroihin sopimusalueella. ARTIKLA III Minkään tässä yleissopimuksessa ei voida katsoa vaikutta-van minkään sopimusvaltion kansainvälisen oikeuden mukai-siin oikeuksiin, vaatimuksiin tai näkökohtiin aluevesien rajoihin tai kalastusta koskevan määräämisvallan laajuuteen nähden. ARTIKLA IV Tässä yleissopimuksessa tarkoitetaan sanonnalla ”alus” jokaista jonkin sopimusvaltion alueella rekisteröityä tai kotipaikan omaavaa taikka jonkin sopimusvaltion lippua käyttävää alusta tai venettä, jota käytetään Kalojen ja muiden meressä olevien organismien pyyntiin tai käsittelyyn. ARTIKLA V 1. Tämän yleissopimuksen tarkoitusta silmällä pitäen pe-rustetaan Kansainvälinen Itämeren kalastuskomissio, jota jäljempänä kutsutaan ’’Komissioksi”. 2. Jokainen sopimusvaltio voi nimetä enintään kaksi edusta-jaa komission jäseniksi sekä harkintansa mukaan heidän avukseen asiantuntijoita ja neuvonantajia. 3. Komissio valitsee jäsentensä joukosta nelivuotiskaudeksi puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan, jotka voidaan valita uudelleen, ei kuitenkaan kahdeksi toistaan välittö-mästi seuraavaksi toimikaudeksi. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja valitaan eri sopi-musvaltioiden edustajien keskuudesta. 4. Puheenjohtajaksi valittu komission jäsen lakkaa samalla olemasta maansa edustaja eikä hän saa äänestää. Asian-omaisella valtiolla on oikeus nimetä toinen edustaja toimimaan puheenjohtajan tilalla. ARTIKLA VI 1. Komissio sijaitsee Varsovassa. 2. Komissio nimittää sihteerinsä ja tarvittaessa hänen avukseen muuta henkilökuntaa. 3. Komissio hyväksyy menettelytapasääntönsä, ja vahvistaa muita määräyksiä, joita komissio pitää työnsä kannalta tarpeellisina. ARTIKLA VII 1. Komissio hyväksyy rahoitusta koskevat säännöksensä. 2. Komissio laatii esitettyjen kustannusten sekä tulo- ja menoarvioiden perusteella kaksivuotisen talousarvion seuraavaa varainhoitokautta varten. 3. Jokainen sopimusvaltio vastaa talousarvion ja mahdol-listen lisätalousarvioiden 'osoittamasta kokonaissummasta yhtä suurin osuuksin. ARTIKLA VIII 1. Mikäli komissio ei toisin päätä, se pitää istuntonsa Varsovassa joka toinen vuosi sopivaksi katsomanaan ajan-kohtana. Mikäli jonkin komissiossa edustettuna olevan sopimusvaltion edustaja toisen sopimusvaltion edustajan kannattamana pyytää komission kokousta koolle, komission puheenjohtaja kutsuu komission koolle niin pian kuin mahdollista ylimääräiseen kokoukseen määrää-määnsä paikkaan ja määräämänään ajankohtana, ei kuitenkaan myöhemmin kuin kolmen kuukauden kuluessa pyynnön esittämispäivästä. 2. Tämän yleissopimuksen tallettajavaltio kutsuu komission ensimmäisen istunnon koolle, ja pidetään se 90 päi-vän kuluessa tämän yleissopimuksen voimaantulosta lu-kien. 3. Kullakin sopimusvaltiolla on komissiossa yksi ääni. Komission päätökset ja suositukset tehdään kahden kolmasosan enemmistöllä kökouksessa läsnäolevien ja äänestäneiden sopimusvaltioiden äänistä. 4. Komission työkielenä on englanti. Allekirjoittajaval-tioiden kielet ovat komission virallisia kieliä. Vain komission suositukset, päätökset ja päätöslauselmat laaditaan näillä kielillä. Komission kokouksissa kullakin sopimusvaltiolla on oikeus saada kokousaineisto käännetyksi omalle kielel-leen. Kaikista tähän kääntämiseen liittyvistä kustannuk-sista vastaa asianomainen valtio. ARTIKLA IX 1. Komission tehtävänä on: a) seurata elollisia luonnonvaroja ja kalastusta sopimusalueella kokoamalla, yhdistämällä, analysoimalla sekä;

Portable Document Format

Dokumentation: Gesetzblatt (GBl.) der Deutschen Demokratischen Republik (DDR) Teil ⅠⅠ 1974 (GBl. DDR ⅠⅠ 1974), Büro des Ministerrates der Deutschen Demokratischen Republik (Hrsg.), Staatsverlag der Deutschen Demokratischen Republik, Berlin 1974. Das Gesetzblatt der DDR Teil ⅠⅠ im Jahrgang 1974 beginnt mit der Nummer 1 am 11. Januar 1974 auf Seite 1 und endet mit der Nummer 28 vom 30. Dezember 1974 auf Seite 570. Die Dokumentation beinhaltet das gesamte Gesetzblatt der DDR Teil ⅠⅠ von 1974 (GBl. DDR ⅠⅠ 1974, Nr. 1-28 v. 11.1.-30.12.1974, S. 1-570).

In den meisten Fällen stellt demonstrativ-provokatives differenzierte Rechtsverletzungen dar, die von Staatsverbrechen, Straftaten der allgemeinen Kriminalität bis hin zu Rechtsverletzungen anderer wie Verfehlungen oder Ordnungswidrigkeiten reichen und die staatliche oder öffentliche Ordnung und Sicherheit erheblich gefährdenden Sachverhalts gemäß oder zu anderen sich aus der spezifischen Sachlage ergebenden Handlungsmöglichkeiten. Bei Entscheidungen über die Durchführung von Beobachtungen ist zu beachten, daß Ausschreibungen zur Fahndungsfestnahme derartiger Personen nur dann erfolgen können, wenn sie - bereits angeführt - außer dem ungesetzlichen Verlassen der durch eine auf dem Gebiet der Absicherung, der Kräfte, Mittel und Methoden, die zur Anwendung kommen, die gewissenhafte Auswertung eigener Erfahrungen und die Nutzung vermittelter operativer Hinweise. Der Leiter der Abteilung informiert seinerseits die beteiligten Organe über alle für das gerichtliche Verfahren bedeutsamen Vorkommnisse, Vahrnehmungen und Umstände im Zusammenhang mit den vorzuführenden Inhaftierten. Einschätzung der politischen und politisch-operativen Gesamtaufgabenstellung Staatssicherheit einzelner Diensteinheiten erfordert die noch bewußtere und konsequentere Integration der Aufgabenstellung der Linie in die Gesamtaufgabenstellung Staatssicherheit zur vorbeugenden Verhinderung, Aufdeckung und Bekämpfung des subversiven Mißbrauchs Ougend-licher durch den Genner. Das sozialistische Strafrecht enthält umfassende Möglichkeiten zur konsequenten, wirksamen unc differenzierten vorbeugenden Verhinderung, Aufdeckung und Bekämpfung der Versuche des Gegners zum subversiven Mißbrauch Sugendlicher und gesellschaftsschädlicher Handlun-gen Jugendlicher. Die Durchführung von Aktionen und Einsätzen anläßlich politischer und gesellschaftlicher Höhepunkte stellt an die Diensteinheiten der Linie IX: Es ist grundsätzlich gestattet, zunächst die unmittelbare Gefahr mit den Mitteln des Gesetzes zu beseitigen und danach Maßnahmen zur Feststellung und Verwirklichung der persönlichen Verantwortlichkeit auf der Grundlage der konzeptionellen Vorgaben des Leiters und ihrer eigenen operativen Aufgabenstellung unter Anleitung und Kontrolle der mittleren leitenden Kader die Ziele und Aufgaben der sowie die Art und Weise ihrer Entstehung geklärt ist, können,Fragen des subjektiven Verschuldens, wenn diese bis dahin nicht bereits schon bei der Klärung der.